Stacks Image 59

Akordi Oy / Yhteistyöryhmä kokousmuistiot

Stacks Image 548
Stacks Image 644
Eteläpuiston kaavoituksen yhteistyöryhmän kokous 3.9.2015 klo 16.30-19.45
Galleria Nottbeck
Muistio julkiseen jakeluun

Läsnä:
Otto Siippainen/Eläköön Eteläpuisto ry
Mikko Nurminen/Tampereen kaupunki
Arto Huovila/Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys
Pertti Fagerholm/taloyhtiöt
Janne Takala Tampereen polkupyöräilijät (edustaa myös Suomen rullalautaliitto ja Tampereen kaarikoirat)
Natalia Rincon (?) Urbaani Tampere (varajäsen)
Raimo Mäkinen/yrittäjät
Pasi-Heikki Rannisto/yksityishenkilöt – palvelut, elinkeinot
Kati Karhula/yksityishenkilöt – lapset ja nuoret
Aila Rautanen/Tampereen naisvoimistelijat (edustaa myös KooVee ja Tampereen Minigolf)
Sakari Leinonen/Tampereen kaupunki
Ranja Hautamäki/Tampereen kaupunki
Anna (sukunimi)/Tampereen kaupunki
Iina Laakkonen/Tampereen kaupunki
Jonna Kangasoja/Akordi Oy
Lasse Peltonen/Akordi Oy

Asiantuntijavieras:
Gretel Hemgård

Poissa:
Ari Nieminen/TYSY
Jouni Wallander/Urbaani Tampere
Marjatta Salovaara/Tampereen kaupunki
Seija Telaranta/taloyhtiöt
Ann-Mari Ståhlberg/taloyhtiöt
Veli-Matti Rautio/taloyhtiöt
Tero Tenhunen/Tampereen kaupunki
Elina Karppinen/Tampereen kaupunki



1. Gretel Hemgårdin esitys ja keskustelu

Tapaaminen alkoi maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin noin tunnin mittaisella esityksellä. Hemgård kertoi Hämeenpuiston ja Eteläpuiston kulttuurihistoriasta, Hämeenpuisto on on esiintynyt esplanadi-istutuksena vuoden 1830 asemakaavassa. Hemgård valotti tekemänsä nk. Puistovaihtoehdon keskeisiä ideoita. Esillä oli myös lukuisia ulkomaisia esimerkkejä. Pääpaino oli Eteläpuiston identiteetin, Hämeenpuiston päätteen ja rantapuiston toiminnallisuuden käsittelyssä. Päätteen osalta keskusteluun nostettiin Hämeenpuiston lisäksi myös Koulukadun linja, jonka päässä on järvimaisema.

2. Ranja Hautamäen esitys ja keskustelu

Ranja Hautamäki kertoi Kansallisen kaupunkipuiston päätöksentekoprosessista. Nyt käynnissä on vasta tarveselvitys. Kansallisen kaupunkipuiston kriteerit ovat:
- Täytyy sisältää luonnonalueita, historian kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä ja puistoja
- Alue riittävän laaja ja yhtenäinen
- Alueen tulee liittyä kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin
-
Eteläpuisto selvitysalueena käynnissä olevan kaavoituksen vuoksi. Eteläpuisto on avainkohde ja tärkeä osa kansallista kaupunkipuistoa (virkistysyhteys Keskustasta Pyynikille, Hämeenpuiston akseli ja pääte). Eteläpuiston asemasta ja käynnissä olevasta kaavatyöstä on neuvoteltu YM:n kanssa, joka on viestittänyt, että kansallisen kaupunkipuiston kannalta olennaisinta on sini-viheryhteyden jatkuminen Keskustasta Pyynikille.

Keskusteltiin kansallisen kaupunkipuiston merkityksestä muiden kaupunkien kokemusten valossa. Tampereella merkitys voisi olla se, että voitaisiin nostaa alueita, jotka eivät eivät ole tunnettuja, kuten Iidesjärven murroslaakso tai Reuharinniemi. Tunnistetaan olemassa olevat asiat ja alleviivataan niitä. Kysyttiin voisiko vertailukohtaa merkitykselle hakea Unesco-maailanperintöluettelosta. Ranja esitteli myös Anna Levonmaan aloittamaa Eteläpuiston viher- ja virkistysverkkoselvitystä (virkistysalueiden teemat – asukkaiden kehittämistoiveet. Toiminnot, ja niiden vaatimat mitoitukset.) Rantavyöhykkeen ja sen käsittelyn todettiin olevan keskeinen sisältökysymys, joka vaatii oman työstämisensä.

3. Iina Laakkosen esitys ja keskustelu

Iina Laakkonen esitteli Kunkun parkin suunnitteluvaiheen:
'Eteläpuiston suunnittelukysymyksiä ei ole kytketty Kunkun parkkiin. Taustalla on toki tehdyt linjaukset, kuten keskustan liikenneverkkosuunnitelma ja maanalaisen pysäköinnin ja huollon suunnitelma. Kunkun parkkia viedään eteenpäin omana kaavanaan ja kaupunki on tutkinut aikaisemmissakin vaiheissa jo lukuisan joukon eri sisäänkäyntivaihtoehtoja. Ympäristövaikutusten arviointiin on tutkittu lisävaihtoehtoja, ja näiden kaikkien vaikutuksia nyt arvioidaan. Kaavatyö etenee vasta, kun viranomaiset ovat ottaneet kantaa vaikutusten arviointiin. Kunkun parkista ei ole tehty vielä ratkaisuja.'


4. Suunnitteluperiaatelistan työstäminen

Ryhmä työsti listan niistä suunnitteluperiaatteista, joista vallitsee ryhmässä yhteisymmärrys:

1. Koulukadun kenttä säilytetään liikuntakäytössä ja sitä kehitetään
2. Alueen liikunta- ja harrastusmahdollisuudet varmistetaan suunnittelussa ja niitä kehitetään
3. Koko kaava-alueen rannan tulee olla julkista, kaikille avointa aluetta
4. Yhteyksiä Ratinasta ja Laukontorilta Pyynikille sekä viheryhteyksiä on kehitettävä
5. Pyhäjärveltä ja Hatanpäältä avautuviin näkymiin (silhuetti) on kiinnitettävä huomiota
6. Pyhäjärvelle avautuvat näkymät ovat alueen erityinen arvo
7. Alueen arvokasta puustoa on vaalittava
8. Rakentamisen laatutaso on varmistettava eri välinein, esim. rakentamistapaohjeilla
9. Alueelle on kaavoitettava myös toimi- ja liiketiloja, ml. kivijalkaliikkeitä
10. Alueelle tarvitaan hyvät julkiset palvelut
11. Joukkoliikenteen hyvä palvelutaso
12. Uusi ja vanha rakennuskanta sovitetaan yhteen mahdollisimman hyvin tavalla, joka tunnustaa kulttuurihistorialliset arvot
13. Alueelle luodaan laadukkaat ja turvalliset jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet varaamalla näille riittävästi katutilaa
14. Koko alueen, myös katutilojen viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota
15. Pitkäaikainen pysäköinti sijoitetaan pysäköintilaitoksiin, kadunvarsiin vain lyhytaikaista pysäköintiä
16. Jakelu- ja huoltoliikenne ohjataan pois jalankulku- ja pyöräilyalueilta
17. Alueelle tarvitaan monipuolinen asuntokanta, myös sosiaalista rakentamista
18. Taiteen tulee olla yksi alueen vetovoimatekijä
19. Kaavassa varaudutaan siihen, että alueelle voidaan sijoittaa merkittävä julkinen rakennus


5. Hotspotit

Iina Laakkonen esitteli edelleenkehitetyn listauksen tarkempaa tutkimista ja mahdollisia vaihtoehtotarkasteluja vaativista kohteista (nk. Hotspotit). Näitä työstetään eteenpäin seuraavassa tapaamisessa.


6. Seuraava tapaaminen

Yhteistyöryhmän seuraava tapaaminen on workshop 16.9.2015 klo 15-20 Eteläpuistossa. Yhteistyöryhmän jäsenet voivat kutsua henkilöitä omista taustaryhmistään kuulemaan työskentelystä tapaamisen loppupuolelle, tarkka aika (klo 18/19-20?) varmistetaan pian.
Stacks Image 1779
Tampereen Eteläpuiston yhteistyöryhmän kolmas tapaaminen 13.8.2015
Muistio julkiseen jakeluun
MUISTIO
Tampereen Eteläpuiston yhteistyöryhmän kokous 13.8.2015 klo 16.30-20.00

Läsnä:
Ari Nieminen/TYSY
Arto Huovila/Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys
Seija Telaranta/taloyhtiöt
Ann-Mari Ståhlberg/taloyhtiöt
Pertti Fagerholm/taloyhtiöt
Veli-Matti Rautio/taloyhtiöt
Janne Takala Tampereen polkupyöräilijät (edustaa myös Suomen rullalautaliitto ja Tampereen kaarikoirat)
Raimo Mäkinen/yrittäjät
Pasi-Heikki Rannisto/yksityishenkilöt – palvelut, elinkeinot
Kati Karhula/yksityishenkilöt – lapset ja nuoret
Aila Rautanen/Tampereen naisvoimistelijat (edustaa myös KooVee ja Tampereen Minigolf)
Sakari Leinonen/Tampereen kaupunki
Ranja Hautamäki/Tampereen kaupunki
Tero Tenhunen/Tampereen kaupunki
Elina Karppinen/Tampereen kaupunki
Iina Laakkonen/Tampereen kaupunki
Jonna Kangasoja/Akordi Oy
Lasse Peltonen/Akordi Oy

Poissa:
Otto Siippainen/Eläköön Eteläpuisto ry
Mikko Nurminen/Tampereen kaupunki
Jouni Wallander/Urbaani Tampere
Marjatta Salovaara/Tampereen kaupunki


Tapaamisen aluksi käytiin keskustelukierros, jossa yhteistyöryhmän jäsenet kertoivat siitä millaisia ajatuksia ryhmän tapaaminen Tovatt arkkitehtien kanssa kesäkuun lopulla oli herättänyt ja siitä millaisia kysymyksiä ja huolenaiheita heillä on tällä hetkellä Eteläpuiston ja lähialueiden kaavaprosessiin liittyen.

Kesäkuista tapaamista Tovatt arkkitehtien kanssa pidettiin erittäin hyödyllisenä ja kiinnostavana. Arkkitehtien tapa esitellä omaa työtään ja sen taustalla olevaa ajattelua koettiin rakentavaksi. Yhteistyöryhmän jäsenet arvostivat Tovattien avoimuutta miettiä suunnitelmaa tässä uudessa vaiheessa. Yhteistyöryhmä tapaa Tovatt arkkitehdit seuraavan kerran syyskuussa, jolloin pidetään yhteinen workshop keskeisten suunnittelukysymysten pohjalta. Kaiken kaikkiaan yhteistyö arkkitehtien kanssa vaikuttaa lupaavalta. Heidän yhteistyökumppaninaan hankkeessa on maineikas maisemasuunnittelutoimisto Dreiseitl.
Suurimpina huolenaiheina tuotiin esiin vanhojen puiden kohtalo, maiseman muuttuminen, esim. Pyynikin harjun silhuetin peittyminen korkeiden rakennusten taakse, se säilyykö puiston puistomaisuus, menetetäänkö Tampereen kulttuurihistoriaa, syntyykö tulevasta alueesta pussinperä, säilyykö rannan avoin ja julkinen luonne kaikkien yhteisenä kokoontumis- ja vapaan olemisen paikkana, sopiiko Tovatt arkkitehtien käsitys urbaanista lainkaan Tampereelle, miten käy kansalliselle kaupunkipuistolle Tamperella ja miten Eteläpuistolle sen osana.

Yhteistyöryhmä koettiin arvokkaaksi foorumiksi ja motivaatio syksyn työskentelyyn oli vahvaa. Samalla mieliala oli monella pohtiva ja avoimia kysymyksiä on vielä paljon.
Tilannekatsauskierroksen jälkeen työstettiin ryhmissä kaava-alueen asiakysymyslistaa siitä näkökulmasta, että mistä asiakysymyksistä vallitsee yhteistyöryhmässä yhteisymmärrystä ja toisaalta mistä kysymyksistä on ryhmän sisällä erimielisyyttä. Noin 70% asiakysymyksistä ja tavoitteista oli sellaisia, että niistä vallitsee paljon yksimielisyyttä, vaikkakin sisällöllistä tarkentamista tarvitaan vielä.

Paljon yhteisymmärrystä on seuraavista asioista:
- Eteläpuiston nykytila ei ole toivottava kaikilta osin
- Koulukadun kenttä säilytetään ja sitä kehitetään
- Alueen liikunta- ja harrastusmahdollisuudet varmistetaan suunnittelussa ja niitä kehitetään
- Alueella tulee olla mahdollisuus spontaaniin liikkumiseen
- Eteläpuiston alueen tulee olla avoin kaikille ja rannan julkista kaikille avointa aluetta
- Yhteys Pyynikille, viheryhteydet ja ekologinen käytävä ovat tärkeitä
- Vanhat arvokkaat puut on säilytettävä
- Rakentamisen laatutaso on varmistettava rakentamistapaohjeella
- Alueelle on saatava myös liiketiloja
- Alueen palvelujen kehittymiselle on luotava puitteita jo suunnitteluvaiheessa
- Alueelle tarvitaan hyvät julkiset palvelut
- Alueelle halutaan joku julkinen rakennus
- Vanhojen rakennusten merkitys on huomioitava ja etsittävä tapaa saada vanhat ja uudet rakennukset vuorovaikutukseen tavalla, joka tunnustaa kulttuurihistorialliset arvot
- Hyvät jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet, myös istuimia/penkkejä, laadukkaat pyöräväylät
- Katutilan jakaminen siten, että kevyt liikenne sujuu
- Ei kadunvarsi/pintapysäköintiä, vaan rakenteellinen pysäköinti myös asiointiliikenteessä
- Alueelle tarvitaan monipuolinen asuntokanta, myös sosiaalista rakentamista
- Taiteesta voi tulla yksi alueen vetovoimatekijä, voidaan toteuttaa laadukkaasti esim. prosenttiperiaatteella (vrt. Arabianranta) ja käyttää esim. Vuoden nuori taiteilija palkinnon saaneiden taiteilijoiden tai Tampereen taiteilijaseuran taiteilijoiden töitä

Jonkin verran yhteisymmärrystä oli seuraavista asiakysymyksistä:
- Pyynikin harjun silhuetti tulee näkyä aluetta lähestyttäessä, koska sen maisemallinen merkitys Tampereella on niin suuri, tämä on huomioitava rakennusten korkeusmääräyksissä, osalle tämä kysymys ratkeaa kokonaisuuden osana
- Rantaviivan käsittely ja ilme: kaikki olivat sitä mieltä, että ei asuntorakentamista rantaviivalle, jonkin verran erilaisia näkemyksiä oli siitä miten käsitelty/muokattu rantaviivan tulee olla
- Jonkin verran yhteisymmärrystä oli siitä, että keskustaa tulee kehittää, mutta onko alue osa keskustaa jakoi mielipiteitä
- Jonkin verran yhteisymmärrystä oli siitä, että joitakin vanhoja rakennuksia voidaan purkaa
Suurempaa erimielisyyttä ryhmän sisällä oli seuraavista kysymyksistä:
- Voidaanko Hämeenpuiston eteläpäähän rakentaa? Miten Hämeenpuiston Eteläpäätä tulisi käsitellä, mikä on sen kulttuurihistoriallinen merkitys
- Miten korkeaa rakentamisen tulisi olla
- Rakentamisen määrä/volyymi
- Rantapuiston laajuus ja rantavyöhykkeen luonne

Rakentamisen volyymi ja uusien asukkaiden tavoiteltava määrä tunnistettiin yhdeksi vaikeimmista tai peräti vaikeimmaksi ja yhteistyöryhmän mielipiteitä eniten jakavaksi kysymykseksi. Tähän liittyen käytiin vilkas keskustelu yhdyskuntalautakunnan kesäkuussa tekemän päätöksen merkityksestä. Ryhmässä vallitsi erilaisia käsityksiä siitä, mitä konkreettisesti esim. rakentamisen volyymin ja rantapuiston osalta tarkoittaa se, että Seelake on suunnittelun pohjana. Keskusteltiin siitä onko jossakin jo lyöty lukkoon tavoiteltu kerrosala- tai asukasmäärä. Vastaus: Ei ole lyöty lukkoon. Missään päätöksessä ei lue, että pitää saada tietty määrä ihmisiä. Keskustan strateginen yleiskaava linjaa tavoitteeksi 15 000 ihmistä 2030 mennessä. Kaupunki näkee, että keskustassa rakenteen täydentämisellä tähän ei päästä ja tästä juontuu se, että kaupungin taviotteena on saada kaava-alueelle asukkaita määrä, joka on lähempänä 3000 kuin 1500 asukasta. Yhteistyöryhmässä on kuitenkin edustettuna taustaryhmiä, jotka kyseenalaistavat tämän määrällisen tavoitteen Eteläpuiston ja sen lähialueiden kaavan tavoitteena (vrt. lähtötilanteen kartoitusraportti) ja pyrkivät vaikuttamaan siihen.

Keskustelun lopputulema oli sen suuntainen, että kysymystä rakentamisen määrästä lähestytään kaavaprosessissa ja yhteistyöryhmässä suunnitteluhaasteena – kerrosala voidaan sijoittaa alueelle monella eri tavalla, eikä sen määrä yksinomaan ratkaise sitä miten suunnitelma onnistuu huomioimaan eri osapuolten tarpeet, arvot ja tavoitteet.

Keskustelussa tuotiin esille, että mikäli asemakaava menee sellaiseen suuntaan, että se ei täytä sille asetettuja monia kriteereitä tyydyttävästi, voi myös käydä niin, että asemakaavaa ei hyväksytä. Akordi näkee, että yhteistyöryhmän rooli on toimia luonnosvaiheessa kriittisesti ja rakentavasti siten, että valmistuva kaavaluonnos olisi mahdollisimman hyvä ja vastaisi kaikkien yhteistyöryhmässä edustettujen tahojen tärkeimpiin huolenaiheisiin sellaisella tavalla, jonka kanssa osapuolet pystyvät elämää, eli että yhteistyöryhmä voisi ryhmänä pitää sitä hyväksyttävänä. Mikäli tässä onnistutaan sillä on merkitystä myös prosessin jatkolle (mm. lautakuntakäsittely).

Lautakunnan päätöksen toinen ponsi antaa yhteistyöryhmälle selvän mandaatin osana suunnitteluprosessia ja luo puitteet ryhmän jatkotyölle. Tuotiin esiin, että yhteistyöryhmän ideaan kuuluu se, että harkinta on avointa ja aitoa ja että lähtötavoitteita pitää voida tarkistaa yhteisen harkinnan ja työskentelyn kuluessa.

Lautakunnan toinen ponsi, eli Gretel Hemgårdin laatiman puistovaihtosuunnitelman huomioiminen varsinaisen rantapuiston osalta asia, joka kiinnostaa yhteistyöryhmää. Gretel Hemgård päätettiin kutsua mukaan tulevaan workshopiin Tovattien kanssa. Suunnittelutyössä tutkitaan tarkemmin, mm. erilaisten vaihtoehtojen vertailun kautta se miten erilaiset tavoitteet, arvot ja tarpeet yhteensovitetaan kaavaluonnoksessa.

Selvitykset:
Suunnittelualueesta on tehty selvityksiä, mm. lepakoista ja alueen arkeologiasta. Maastosta oli löytynyt vuosina 1870-1902 toimineen kalkkiruukin perustukset. Meneillään selvitys Eteläpuiston asemasta keskustan viherverkossa Kriteerinä mm. puiston ”riittävyys”. Muita selvityksiä tehdään ja ne tulevat kaikkien luettaviksi kaavahankkeen sivuille. Tekeillä olevista selvityksistä on tulossa listaus ryhmälle.

Hotspotit:
Iina esitteli tarkempaa tutkimusta vaativia kohteita nk. Hot-spotteja, joiden tarkasteluun on laadittava erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisutapoja vertailtaviksi – (ks. alustava lista muistion lopussa). Osa näistä on yhteistyöryhmän kannalta varmasti kiinnostavampia kuin toiset - mistä erityisesti tai ensimmäisenä toivotte vaihtoehtoja nähtäviksi jo tulevaan workshoppiin?
HUOM: Tätä listaa on tarkoitus kommentoida ja täydentää sähköisesti Confluencessa – kertokaa mitä mielestänne olisi huomioitava vaihtoehtoisten tarkastelujen tuottamisessa, mikä on teille tärkeää.

Seuraava tapaaminen 3.9. klo 16.30, sen jälkeen workshop Tovattien kanssa 16.9. klo 15->

Nalkala (III), Kaakinmaa (VI), Ratina (XIII), Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaava nro 8581

A Eteläpuiston pääte
- maisema, näköala
- tasovaihtoehdot
- kaupunkikuva
- yhteys rantaan
- liikenne


B Lounaisranta
- virkistyspalvelut, toiminnallisuus
- maisema, näköala
- kaupunkikuva
- yhteys rantaan
- liikenne


C Rantavyöhyke
- aktivointi
- yhteydet
- kaupunkikuva
- maakaasu 32…36 m
- maisema, näköala
- jalankulku, pyöräily
- arkeologia
- luonto
- virkistysalue
- eri luonteiset osat


D Nalkalan ranta
- aktivointi
- yhteydet
- liikenne, horisontaali, vertikaali
- rakenteen täsmentäminen, mitoitus


E Julkinen rakennus
- kaupunkikuva
- sijainti
- yhteydet


F päiväkoti
- piha
- yhteydet
- sijainti, koko



G Pysäköinti
- kokonaisratkaisu
- puiston pääte
- vuorottaispysäköinti
- julkisen käytön tarve


H Liikenneverkko
- maisema, näköala
- kaupunkikuva
- yhteys rantaan
- liikenneratkaisu
- jalankulku, pyöräily
- joukkoliikenne


I Ratinan jalankulku- ja pyöräilysilta
- yhteys Pyynikiltä Ratinaan
- kääntösilta ei mahdollinen


J Korttelirakenne
- nitoo kaiken em.
- asukkaiden määrä/volyymi










Stacks Image 636
Muistio: Eteläpuiston yhteistyöryhmän toinen tapaaminen ke 10.6.2015

Paikalla: Aila Rautanen, Ari Nieminen, Jouni Wallander, Arto Huovila, Eeva Lahdensuo (varajäsen), Janne Takala, Veli-Matti Rautio, Seija Telaranta, Ann-Mari Ståhlberg, Pertti Fagerlund, Raimo Mäkinen, Pasi-Heikki Rannisto, Sakari Leinonen, Mikko Nurminen, Iina Laakkonen, Elina Karppinen, Lasse Peltonen, Jonna Kangasoja, Sanna Rönkkönen

Poissa: Otto Siippainen, Kati Takala, Tero Tenhunen, Marjatta Salovaara, Ranja Hautamäki

Eteläpuiston yhteistyöryhmän toinen tapaaminen alkoi avoimella vastaanotolla klo 16-17, johon saapui toistakymmentä tamperelaista. Keskustelua käytiin mm. Eteläpuiston, ranta- alueiden ja puistojen arvosta, sekä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. Kaava-alueen (Eteläpuiston ja sen lähialueet) kehittämissuunnitelmat herättävät pelkoja ja toisaalta nähdään, että kaupunki kehittyy ja täydennysrakentaminen on tarpeellista. Uhkakuvana nähtiin alueen täyttäminen kerrostaloilla ja toivottiin mm. bulevardimaisen ilmeen ja puuston säilymistä esimerkkinä Koulukatu.

Yhteistyöryhmän oma tapaaminen jatkui klo 17 alkaen. Akordi esitteli sähköisen yhteistyöalustan kautta tullutta palautetta. Esityskalvot ja avovastaukset sisältänyt tiedosto lähetetty yhteistyöryhmälle etukäteen. Sovittiin kyselyn tulosten (ppt-tiedosto ja avovastaukset) laittamisesta julkiseen jakeluun vuorovaikutusalustan kautta.

Palautteen jalostaminen ryhmätyöskentelyssä tunnistaen
• Mitkä ovat aiheen keskeisiä suunnittelukysymyksiä?
• Mitkä ovat aiheen kannalta tärkeimpiä paikkoja / tiloja Eteläpuiston suunnittelualueella?

Ryhmät:
1. Kulttuuriympäristö, rakennushistoria ja sen keskeiset arvot
2. Liikunnan, urheilun ja virkistäytymisen tarpeet ja paikat
3. Yhteydet alueelle, liikenne ja liittyminen Tampereen keskustaan
4. Viherrakenne, ympäristönluonnonsuojelun ydinasiat


Ryhmätyöskentelyn tuloksia:

Ryhmä 1.
1. Liikenne
2. Kuinka suunnitteluprosessi ottaa huomioon kulttuurihistoriallisen monimuotoisuuden? Ollut tehdastuotantoa ja työläisiä, kuinka rakentuu suunnittelun kautta sellaiseksi, että olisi elinkeinotoimintaa edelleen. Myös erilaisia varallisuustasoja, eri kansallisuuksia, monimuotoista asujaimistoa. Rakennukset: kuinka nämä merkittävät rakennukset sijoitetaan kokonaisuuteen?
3. Liittyy ihmisten elämysmaailmaan, kaikkiin paikkoihin liittyy muistoja. Kuinka elämysmaailma voidaan ottaa mukaan suunnittelussa? Kuinka jatkossakin alue herättäisi muistoja?

Ryhmä 2.
1. Monipuoliset uudentyyppiset vapaa-ajanalueet / ulkoilutilat, suuret kentät, jossa voi harrastaa montaa lajia, suuri kenttä jaettu erilaisille toiminnoille
a. Skeittipuisto hyvä ison alueen jossain osassa
b. Monipuolinen ulkotapahtumapaikka
c. Löytyisi kahvila/ravintola/kukkatarha
d. Oheistilat, missä vaihdetaan vaatteet
e. Osassa aluetta luistinradat/kesäjumppapaikka/tai vaikka talvijumppa
2. Minigolf joka vaatii omat kalustuksensa
3. Maauimala
4. Rantaa myötäilevä ulkoilureitti ja pyöräily, mutta ei ihan kyljessä
5. ”Luostarille” paikka Nalkalantorilla

Ryhmä 3. Liikenne alueella, sieltä pois ja alueelle
Henkilöautoliikenteellä saavutettavuus jo entuudestaan hyvä.
1. Miten alueelle saadaan riittävän palvelutason joukkoliikenne?
a. Joukkoliikennettä kannattaa järjestää silloin kun on joukkoja
2. Mikä on pysäköinnin määrä (pysäköintinormi) ja toteutustapa (kadulla, maan alla jne)? Pysäköinnin tarpeita on muitakin kuin asukkaiden: vierailijat, työssäkäyvät, asiakkaat
3. Miten katutila jaetaan eri liikennealueiden kesken? Paljonko annetaan tilaa pyöräilylle, kävelylle, autoliikenteelle, joukkoliikenteelle?
4. Miten Eteläpuistosta päästään kulkemaan keskustaan, miten minimoidaan Hämeenpuiston estevaikutus (iso tie)?
5. Kevyen liikenteen yhteys Ratinanrantaan, vaikeaa nykyisellään kun pitää nousta sillalle. Ratinansuvantoon pitäisi päästä veneelläkin.

Ryhmä 4. Viherrakenne, ympäristönsuojelu
Tätä ei voi erottaa muista. Neljä isoa kysymystä. Asumisen sijoittelu, määrä, liikenne ja viheryhteydet.
1. Mikä on viherrakenteen puistojen painoarvo?
2. Alue ydinkeskustaa, minkälainen on ydinkeskustan puisto?
3. Nalkala, kehitetäänkö siitäkin puisto vai onko se vaan reitti?
4. Hämeenpuiston jatkuminen Eteläpuistoon ja Pyynikille.
5. Miten puistoista vetovoimatekijä? Jos on kaupunkipuisto, miten tunnistetaan suojeltavat luontoarvot?

Tärkeitä paikkoja Hämeenpuisto ja sen jatke, Pyhäjärven ranta (minkälainen), Nalkalan ranta, miten toteutetaan?

Arkkitehtien tapaamisen suunnittelu:
Akordin ehdotus tapaamisen ohjelmasta:
• Tutustuminen – yhteistyöryhmän rooli
• Arkkitehtitoimistojen esittäytyminen: aiemmat referenssityöt, työskentelytapa
• Yhteistyöryhmän edustaja(t) esittelevät ryhmän tunnistamat keskeiset suunnittelukysymykset ja paikat
• Iso kartta seinälle
• Eteläpuiston yleissuunnitelmatyön täsmentyvät lähtökohdat ja tavoitteet / arkkitehtien toimeksianto
• Yhteydenpito / vuorovaikutus jatkossa yhteistyöryhmän ja arkkitehtien välillä yleissuunnitelman osalta, rytmitys – Mitä voitaisiin tehdä yhdessä?

Sovittiin, että Janne Takala esittelee arkkitehdeille ryhmän yhteiset näkemykset tärkeimmistä ratkaistavista suunnitteluongelmista (toisen tapaamisen ryhmätöiden tulokset), Jouni Wallander lupasi avustaa osoittamalla paikkoja isolta kartalta. Kaikki pääsevät ääneen ja voivat osallistua keskusteluun näistä. Keskustelu ryhmän säännöistä ja sääntöjen hyväksyminen:

Pelisäännöt 1 Yhteistyöryhmän tavoite
• Yhteistyöryhmä kanavoi ja jalostaa kaavoitukseen liittyvää osallisten palautetta
• Yhteistyöryhmän tavoitteena on etsiä yhteisymmärrystä mahdollisimman monista Eteläpuiston kaavoituksen kysymyksistä
• Keskeisten kysymysten tunnistaminen lähtee eri osapuolille tärkeistä intresseistä. Lähtökohtana ovat Eteläpuiston tärkeät tilat, paikat ja yhteydet.
• Yhteistyöryhmän työskentelyn tulokset informoivat kaavoitusta erityisesti sen alkuvaiheissa; yleissuunnitelman ja kaavaluonnoksen laatimisessa.

Pelisäännöt 2 Päätöksenteko ryhmässä
• Ryhmä tekee yhteiset päätöksensä yhteisymmärryksessä, perustuen konsensuspohjaiseen työskentelyyn
• Ryhmässä ei tehdä ratkaisuista enemmistöpäätöksiä äänestämällä
• Asiat, joista ei päästä yhteisymmärrykseen kirjataan selvästi näkyviin; Ryhmä voi “olla yhtä mieltä siitä, että ollaan eri mieltä”


Pelisäännöt 3 Luottamuksellisuus ja julkisuus:
• Ryhmän keskusteluille turvataan ilmapiiri, jossa voidaan keskustella avoimesti ja rehellisesti
• Ryhmän jäsenet voivat kertoa ryhmän työskentelystä omasta näkökulmastaan; viestintä rajataan ryhmän tavoitteiden ja etenemisen kommentointiin; ei siteerata muiden sanomisia
• Ryhmän nimissä tapahtuvasta tiedottamisesta sovitaan yhdessä etukäteen; tiedotteiden luonnokset ryhmän jäsenten nähtäväksi.
• Ryhmän yhteinen tiedotus hoidetaan Tampereen kaupungin Eteläpuiston sivujen kautta, tiedotusvälineille, yhteistyöalustan kautta

Pelisäännöt 4
Käyttäytyminen yhteistyöryhmässä:
• Ryhmän jäsenet puhuvat omasta ja edustamansa tahon puolesta - ei "laiteta sanoja toisten suuhun”
• Kuunnellaan toisiamme herkällä korvalla avoimin mielin
• Kunnioitetaan toisiamme, vaikka näkemyksmme olisivat ristiriitaisia
• Ei puhuta päälle - vain yksi osallistuja on äänessä kerrallaan
• Ei mennä henkilökohtaisuuksiin – hyökkäyksiä toisia vastaan ei suvaita
• Kaikki tekevät parhaansa pysyäkseen asiassa; yhteistyöryhmä ei ole esiintymisareena

Pelisäännöt 5
Ryhmän jäsenten roolit ja vastuut:
• Ryhmän jäsenet sitoutuvat osallistumaan työskentelyyn koko sen ajaksi
• Varajäsenten käyttö on mahdollista pakottavissa tapauksissa. Esteistä ja varajäsenten osallistumisesta ilmoitetaan fasilitaattoreille ennen kokousta
• Ryhmän jäsenet pitävät aktiivisesti yhteyttä taustaryhmiinsä; tämä laajentaa tietoa ja ymmärrystä ryhmän työskentelystä
• Osallistuminen ryhmän työskentelyyn on vapaaehtoista ja ryhmästä voi jäädä pois
hyvästä syystä; ryhmän jäsenen vaihtumisesta sovitaan oman taustaryhmän sekä yhteistyöryhmän kanssa

Pelisäännöt 6
Miten ryhmä käsittelee suunnitteluun liittyvää tietoa?:
• Yhteistyöryhmän tehtävänä on käsitellä Eteläpuiston suunnitteluun liittyviä tiedollisia tarpeita. Tiedon aukkopaikkojen täyttäminen ja selvitysten kohdentaminen palvelee yhteistä keskustelua.
• Ryhmä voi kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita esittelemään työskentelyn kannalta tärkeitä teemoja. Asiantuntijoiden kutsumisesta sovitaan ryhmässä yhteisesti.
• Tietoa käsitellään ja jaetaan avoimesti; kaikille ryhmän jäsenille varmistetaan yhtäläinen pääsy suunnitteluun liittyvää tietoa
• Ryhmän jäseniä kannustetaan tuomaan yhteistyöryhmän työskentelyyn sellaista taustatietoa, joka auttaa parempien ratkaisujen syntyä

Pelisäännöt 7
Kokousten organisointi ja aikataulu:
• Ryhmän työskentely vaiheistetaan kaavaprosessin vaiheiden mukaan (yleissuunnittelu, luonnosvaihe, ehdotusvaihe) niin, että työskentelyn pääpaino on prosessin alussa
• Kokousten esityslistat / tavoitteet suunnitellaan edellisessä kokouksessa
• Kokousten keskeisistä käsitellyistä asioista tehdään muistiot (ei sanasta sanaan – muistioita)

Pelisäännöt 8
Fasilitaattorin rooli ja vastuut:
• Fasilitaattorit tekevät parhaansa, jotta keskustelu pysyy asiassa ja palvelee ryhmän tavoitteita
• Fasilitaattorit toimivat puolueettomasti ja varmistavat kaikkien ryhmän jäsenten tasapuolisen ostallistumisen
• Fasilitaattorit laativat esityslistat kokouksiin, ja muistiot kokouksista
• Fasilitaattorit valvovat pelisääntöjen noudattamisen valvominen
• Fasilitaattorit toimivat luottamuksellisina keskustelukumppaneina kaikille ryhmän jäsenille

Pelisäännöt 9 Yhteistyöryhmän resurssit:
• Tampereen kaupunki varmistaa yhteistyöryhmän toiminnalle riittävät resurssit
• Kokoustilat
• Tarjoilut
• Materiaalit
• Fasilitaattoreiden palvelut
• Mahdolliset asiantuntijoiden kulut

Ryhmätyön tulokset englanniksi:
1. Cultural heritage and traffic - increasing traffic threatens the cultural landscape values
- Tampere has deep industrial traditions, also reflected in Eteläpuisto. These traditions embody a spirit of anti-elitism and equality, also suggesting equal access to the area (incl. housing) by workin class/ lower standing socio- economic groups.
- There are several Individual historical buildings in the planning area - their fate and role needs to be addressed in the Eteläpuisto plan
- Memories, felt sense of the environment these to planning How can planning take on board emotions, experiences and value these positively?
2. Diverse, new kinds of spaces for sports and recreation
- big fields enabling multiple functions
- mini golf -
- outdoor swimming facility
- skateboarding could be adjacent to a bigger multi-use recreational area, where services could also
- facilities for sports - service building, dressing room at least
- Path / route along the shoreline - biking separated from walking
- "Future monastery" of wellness and activity - situated in Nalkalantori - public facility
3. Traffic and connections to Eteläpuisto Area
- Accessibility by private car is ok due to Hämeenpuisto ring, does not need special focus
- How can public transit service level be secured - area comparable to Tampella, Ratina, close to the center, but not purely by walking
- Public transport needs to convey people to the area and back home
- What kind of parking in the area: norms, roadside, underground? - Taking into consideration different kinds of functions, not only residential parking (e.g. access to beach/swimming, commercial)
- How will the street space be used / divided - how much space for different forms of transport (walking, biking, public transport, cars)?
- Streets are also public spaces for spending time, terraces etc.
- The Hämeenpuisto/Tampereen valtatie ring between Eteläpuisto and city centre
- blocks walking, how to minimize the blocking effect
- Walking & biking connections to Ratinanranta, taking into account access to
Ratinansuvanto by water transport
4. Green infrastructure
- There are four big questions - housing volume, siting, traffic, environment
- What is the weight of green infrastructure in the planning process?
- What is a city-centre park like?
- Nalkala area - vuolteenranta is it a park or a route?
- Etelälpuisto is a green infrastructure hub, connecting Hämeenpuisto, connections to Pyynikki, KKP, family park in Iidesranta (national urban park)
- Accractivity - what makes a park attratcitve and how this can be exploited?
- Recogniising the natural values in the area (KKP)
- Iimportant places: continuum of Hämeenpuisto - Pyhäjärvi shore - what should it be?

Stacks Image 998
Eteläpuiston yhteistyöryhmän ensimmäinen tapaaminen
Muistio 2.6.2015
Akordi Oy / Pirkanmaan musiikkiopisto, Eteläpuisto 4

Läsnä: Arto Huovila, Otto Siippainen, Iina Laakkonen, Aila Rautanen, Ari Nieminen, Ann-Mari Ståhlberg, Pertti Fagerlund, Jouni Wallander, Pasi-Heikki Rannisto, Janne Takala, Tero Tenhunen, Kati Karhula, Veli-Matti Rautio, Elina Karppinen, Seija Telaranta, Raimo Mäkinen, Sakari Leinonen, Marjatta Salovaara, Ranja Hautamäki, Lasse Peltonen, Jonna Kangasoja, Sanna Rönkkönen


Yhteistyöryhmän ensimmäisen kokouksen ohjelmassa oli yhteinen kävely Hämeenpuiston läpi Eteläpuistoon. Pirkanmaan musiikkiopiston pihassa nautittiin puhallinorkesterin musiikkiesityksestä. Kahvien lomassa pidettiin esittelykierros. Sen jälkeen keskusteltiin kartoitusraportin luonnoksesta, yhteistyöryhmän asemasta ja työskentelyn tavoitteesta ja pelisäännöistä. Seuraavat tapaamiset:

- Yhteistyöryhmän oma kokous 10.6. Ensin klo 16-17 koko ryhmän vastaanotto. Oma kokous klo 17-20.
• Käsittelyssä: mm. ryhmän työstä tiedottavan ja ryhmään evästävän sähköisen vuorovaikutusalustan kautta saatu evästys, ryhmän oman tavoitteen muotoileminen, ryhmän sääntöjen hyväksyminen, työskentelyn vaiheistus (aikajana) tulevissa kokouksissa käsiteltävät teemat ja niiden käsittelyjärjestys
- Sovittiin tapaaminen kv-toimiston suunnittelijoiden kanssa to 25.6. iltana (Akordi valmistelee) Paikka? Tarkka aika?

Täydennykset lähtötilanteen kartoitusraporttiin ja lisäteemoja ryhmän agendalle:
- Miten vanhat rakennukset ja miten ryhmä suhtautuu vanhoihin rakennuksin. Niissä hirveästi potentiaalia, miten voisi sopeuttaa uuteen rakentamiseen.
- Liikenne, saavutettavuus suuremmasta alueellisesta näkökulmasta
- Raportti suurempaan kontekstiin, nyt ’eteläpuistokeskeinen’: konteksteina koko keskustan kehittäminen, Tampere, Pirkanmaa
- Kiinteistöjen kehittyminen niiden omasta näkökulmasta, esim. taloyhtiöiden haasteet, millä rahalla isoja korjauksia, esim. Klingendahlissa alkaa isot muutokset.
- Nalkalan kauppatorin tulevaisuus erityiskysymyksenä
- Ympäristönäkökulma kaipaa parempaa jäsennystä
- Kaupungin näkökulman avaaminen eri asiantuntijuuksista käsin
- Väliaikaiset käytöt kirjataan raporttiin. Väliaikaiset käytöt on avainkysymys, sillä juurrutetaan toiminnat
- Kaupungin taloudelliset seikat esitetty ohuesti, olisi suhteutettava isompaan mittakaavaan.
- ’Keskustan vetovoima’ käsitteenä ja terminä ei vielä kerro siitä miten ja miksi, tätä pitää käsitellä

Yhteistyöryhmän tavoite ja pelisäännöt (Ks. Liitteenä olevat Akordin kalvot) Keskustelu yhteistyöryhmän työskentelyn roolista ja aikataulusta.
- Mikä aikajänne? -> Yhteistyöryhmä auttaa kaavatyön valmistelussa. Asemakaavaluonnos hyväksytään ensi vuoden aikana.
- Miten asiakysymyksiä tullaan työstämään? -> Teemoitettua työskentelyä. Voidaan kutsua asiantuntijoita ulkopuolelta, voidaan työskennellä pienemmissä teemakohtaisissa alaryhmissä jos halutaan
- Yhteistyöryhmän status ja vaikuttavuus? -> Viestiä Yhdyskuntalautakuntaan: ensimmäistä kertaa 23.6., jolloin OASiin tullut palaute ja Akordin kartoitusraportti tiedoksi. Lautakunta voi tarkentaa kaavan tavoitteita, jolla vaikutusta jatkosuunnitteluun. Poliittiset päättäjät ovat tietoisia ja kiinnostuneita kuulemaan, mitä hyötyä tästä saadaan. Yleissuunnittelua viedään eteenpäin KH:n ja YK- lautakunnan tavoitteiden pohjalta. Ryhmällä on vaikuttavuutta, ollaan yhteydessä yhdyskuntalautakuntaan ja KH:een ja yleissuunnitteluaineistoa tuottavan kansainvälisen toimiston kanssa
- Luottamuksellisuus? ->A Keskustelu sillä tavalla luottamuksellista, että syntyy ilmapiiri, jossa voidaan keskustella avoimesti ja rehellisesti
- Tiedotus? ->Ryhmän nimissä tapahtuva tiedotus aina etukäteen kierrätettynä ja kaikkien hyväksymänä. Tiedotus Eteläpuiston sivujen kautta, tiedotusvälineille, yhteistyöalustan kautta
- Kukin voi keskustella oman taustaryhmänsä kanssa käsitellyistä teemoista ja omista näkökulmastaan (vältetään sitä, että kerrotaan toisen käden kautta mitä joku muu on sanonut – on parempi, että kukin saa itse muotoilla omat lausumansa kun niitä esitellään laajemmalle yleisölle)
- Miten visualisoidaan havainnot? -> Mietitään miten työskentelyssä voidaan tuottaa havainnollistuksia
- Luonnos 3D:nä ja varjostuskuvat