Tampereen kaupungille toimittamamme mielipide Särkänniemen alueelle laadittavaan yleissuunnitelman luonnoksesta 19.10.2015

Tampereen kaupungille,
Särkänniemen yleissuunnitelma herättää monenlaisia ajatuksia. Arkkitehdit MY:n laatima yleissuunnitelma on sekä arkkitehtonisesti että visuaaliselta varsin epäyhtenäinen kokonaisuus. Se ei tuo elämyspuiston ilmeeseen erityistä lisäarvoa, muuten kuin kävely-yhteyden parantamisen osalta rautatien alikululta satamaan ja elämyspuiston alueelle. Jatkossa arkkitehtuurikilpailun järjestäminen olisi paikallaan.

Molemmillle suunnitelmavaihtoehdoille on leimallista käytettävissä olevan tilan ahtaus suhteessa alueelle sijoitettaviin toimintoihin. Asuintalojen sijoittaminen alueelle vie tarpeettomasti tilaa elämyspuiston todennäköisiltä laajentamistarpeilta tulevaisuudessa. Nykyisten paikoitusalueiden siirtäminen Kunkun ja Hämpin parkkihalleihin on puolestaan ratkaisu, joka saattaa vaikuttaa kävijämääriin; paikoitustalon rakentaminen elämyspuiston reunaan tuntuisi järkevämmältä ja myös asiakasystävällisemmältä vaihtoehdolta. Ratkaisu kuitenkin perustunee Särkänniemen uuteen toimintastrategiaan ja liiketaloudelliseen laskelmiin, sekä jalankulkua ja raitiovaunua suosivaan liikennepoliittiseen päätökseen, ja se lienee näiltä osin tarkkaan harkittu.

Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota Sara Hildénin taidemuseoon suunniteltuihin laajennuksiin. Taidemuseon sijainti Särkänniemessä oli alun perin 1970-luvun lopulla hyvä, mutta huvi- ja elämyspuiston laajentuessa taidemuseon sijainnista on tullut ongelma. Varsinkin kesällä, elämyspuiston toiminta vaikeuttaa museossa käymistä. Vahvimmin kannan taidemuseon sijainnista on ilmaissut Sara Hildénin säätiö, joka ei näe museolla olevan tulevaisuutta elämyspuiston takana eikä se näe museon laajentamista tällä paikalla järkevänä eikä toivottavana. Pidämme erikoisena, jos säätiön kanta ja sen ilmaisema halu löytää uusi sijaintipaikka museolle keskusta-alueelta jätetään huomiotta Tampereen keskustan alueita parhaillaan kaavoitettaessa.

Yleissuunnitelmaluonnoksessa esitetty uusi saattoliikenteen yhteys taidemuseolle ei ratkaise ongelmaa, joka johtuu museon sijoittumisesta elämyspuiston ja muiden toimintojen puristuksiin. Taidemuseon saavutettavuus ja vetovoimaisuus eivät ratkaisulla parane nykyisestä.

Kaupungin investoinnit Särkänniemessä olevaan taidemuseorakennuksen peruskorjaukseen ja laajennukseen on syytä harkita uudelleen, ja laajennukseen tarkoitetut varat tulee sijoittaa uuden museorakennuksen rakentamiseen. Taidemuseon käytöstä vapautuvalle rakennukselle löytyy varmasti käyttöä elämyspuiston tarpeisiin, ja museon nykyisen alueen vapautuminen parantaa elämyspuiston kehittämistä tulevaisuudessa.

Mikäli Tampere kulttuurikaupunkina haluaa menestyä kilpailussa Helsinkiin tulevien uusien taidemuseoiden ja Mäntän vetovoimaisen taidemuseon kanssa, on kaupungin kokonaisedun kannalta tärkeää tähdätä uuden Sara Hildénin taidemuseorakennuksen rakentamiseen, ja sijoittaa uudisrakennus sellaiselle paikalle, joka on Sara Hildénin taidemuseon kannalta edustava ja sen arvoa vastaava.

Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennuksesta on tiettävästi neuvoteltukin kaupungin kanssa ja sopivammaksi paikaksi on arvioitu Eteläpuisto, sen jälkeen kun Ratinanniemi on päätetty ottaa musiikkitapahtumien paikaksi.

Eteläpuiston nykykaavaan merkitty viher- ja puistoalue tarjoaisi taidemuseolle valtakunnallisestikin vetovoimaiset puitteet. Tämä edellyttää sitä, että Nalkalan, Kaakinmaan, Eteläpuiston ja sen lähiympäristön täydennysrakentaminen sijoitetaan nykyisen ruutukaava-alueen sisälle ja Nalkalanrantaan, jolloin nykyinen Eteläpuiston viheralue, ylä- ja alatasanteineen voidaan kehittää kaupunkipuistoksi, ja liittää vireillä olevaan kansallispuistoon. Juuri näin kehitettävää Eteläpuistoa uusi Sara Hildénin taidemuseo puolestaan täydentää erinomaisesti (ks. kuva).
Stacks Image 693
Nalkalan, Kaakinmaan ja Eteläpuiston asemakaava nro 8581 on parhaillaan uusittavana. Siksi Tampereen kaupungin on hyödynnettävä tämä ainutlaatuinen mahdollisuus uuden taidemuseon sijoittamiseksi Eteläpuistoon ja luovuttava uhraamasta Eteläpuiston viher- ja puistoaluetta kerrostalorakentamiseen. Eläköön Eteläpuisto ry on omalla vaihtoehtosuunnitelmallaan (ks. liite) osoittanut, että keskustan strategisessa osayleiskaavassa asetettujen kerrosalaneliöiden ja asukasmäärien mukainen täydennysrakentaminen on mahdollista ilman, että Eteläpuiston nykykaavaan merkittyä viher- ja puistoaluetta on välttämätöntä ottaa kerrostalorakentamiseen. On myös selvää, että asukasmäärältään kasvava keskusta tarvitsee laadukkaat viheralueet jatkossakin,, eikä esimerkiksi Pyynikin luonnonsuojelualuetta voida nykyisestään juuri enempää kuormittaa.

Valmisteilla olevissa ja yhteistyöryhmän kokouksissa esitellyissä Nalkalan, Kaakinmaan ja Eteläpuiston asemakaavan luonnoksissa on lähdetty Seelake-ehdotuksen rakennusmassojen määristä ja sijoitteluista. Niissä on tehty paikkavaraus myös kulttuurirakennukselle: toisessa lokakuussa esitellyistä vaihtoehdoista kulttuurirakennus tulisi Nalkalanrantaan kerrostalojen katveeseen ja toisessa Hämeenpuiston eteläpäähän. Kumpikaan vaihtoehto ei vastaa vetovoimaisen taidemuseon vaatimuksia: Sara Hildénin taidemuseo veistospuistoineen vaatii vapaata tilaa ympärilleen, eikä sitä voi asemaltaan alistaa korkeiden kuusi—kymmenkerroksisten rakennusten yhteyteen.

Sara Hildénin taidemuseo on siirrettävä Särkänniemen elämyspuiston ahtaudesta arvoiseensa ympäristöön. Vaikka uuden museon rakentaminen ei heti toteutuisikaan, on paikkavaraus taidemuseolle veistospuistoineen tehtävä juuri nyt, Nalkalan, Kaakinmaan ja Eteläpuiston asemaakaavan vielä ollessa valmisteilla. ja samaan yhteyteen on otettava kansallisen kaupunkipuistohankkeen edistäminen. Tampereen kaupungin on hyödynnettävä tämä ainutlaatuinen mahdollisuus Eteläpuiston kehittämiseksi, ja luovuttava uhraamasta aluetta kerrostalorakentamiseen.

Särkänniemen elämyspuistoa on puolestaan kehitettävä omilla ehdoillaaan, kaventamatta mahdollisuuksia sen tulevalle laajentamiselle liiallisella asuinrakentamisella. Koska Milavidan, Tallipihan ja Finlaysonin alueesta on muodostumassa elävä kokonaisuus, Särkänniemen yleissuunnitelman toisessa vaihtoehdossa esitettyä kerrostalojen sijoittamista Näsinkallion ja Mustalahden sataman väliselle alueelle ei voi myöskään pitää maisemallisesti onnistuneena ratkaisuna.
Keskustaa on perusteltua täydennysrakentaa, mutta tämä on tehtävä tasapainoisesti
maisemalliset arvot huomioiden ja arvokkaat viher- ja puistoalueet säilyttäen.

Tampereella, 5. marraskuuta 2015
Eläköön Eteläpuisto ry